Joululomien jälkeen toimistolle palaa epätavallisen äänetön joukko työntekijöitä. Kympin Tyttö on jo ennen kahdeksaa tyhjentänyt tiskikoneen, täyttänyt kahviautomaatin ja vastaillut saamiinsa sähköposteihin. Hän ei saanut rentouduttua lomalla hetkeäkään. Muutosneuvottelut ja oma kohtalo pyörivät jatkuvasti mielessä. Yöunet ovat katkonaisia ja ruokahalu kadoksissa mutta napostelu lähtenyt lapasesta. Hän ei ole ainoa, jonka loman muutosneuvottelut ovat pilanneet.
Vaikka Kympin Tyttö on ollut jo valmiiksi hyvin kuormittunut, hän on repinyt entistäkin enemmän selkänahastaan muutosneuvotteluiden alettua. Hän on päättänyt tehdä kaikkensa säilyttääkseen työpaikkansa. ”Jos vain teen tarpeeksi ja riittävän hyvin, minua ei irtisanota”, hän ajattelee. Hän tulee toimistolle ensimmäisenä ja lähtee viimeisenä. Viikonloppunakin hän käy toimistolla ”vain hakemassa unohtuneet kuulokkeet”. Uupumus nakertaa hänen viimeisiä itsetunnon rippeitään. Kympin Tytön ylisuorittaminen saa hänen lähimmät työkaverinsa vaikuttamaan alisuoriutujilta, mikä ei valitettavasti paranna heidän asemaansa muutosneuvotteluissa.
Kympin Tyttö selaa epätoivoisena avoimia työpaikkoja, joita on heikosta suhdanteesta johtuen vähän tarjolla. ”Olisiko sittenkin pitänyt vaihtaa työpaikkaa jo ennen laskusuhdannetta, kun entinen työkaveri tarjosi töitä?” hän hermoilee itsekseen. ”Tärkeä projekti vain oli vielä kesken. Enkä tiedä, olisinko kuitenkaan pärjännyt siellä.” Kyseinen yritys päätyi palkkaamaan Kympin Tyttöä vähemmän osaavan henkilön huomattavasti paremmalla palkalla, kuin mitä Kympin Tyttö nyt saa.
”Mä joka päivä töitä teen”, laulaa Setämies astellessaan toimiston ovesta sisään. Hän tervehtii jokaista vastaantulijaa ylitsevuotavan ystävällisesti. Sisältä häntä kalvaa kuitenkin huoli: bonuksia ei tipu ja hallitus näyttää vielä ovea, jos yhtiötä ei saada tuloskuntoon. Hallituksen puheenjohtaja on soittanut lomalla useaan otteeseen muistuttaen sijoittajien odotuksista.
”Olisi pitänyt hakeutua toiselle toimialalle jo hyvän aikaa sitten”, pohtii Setämies kireänä. ”Tässä suhdanteessa yhtä kovapalkkaisen ja hyvältä CV:ssä näyttävän työpaikan löytäminen on neulan etsimistä heinäsuovasta.”
”Saapa nähdä, pääseekö tässä kohta uudelleen lomalle”, keventää Hupiukko tunnelmaa kahvikoneella.
Näön vuoksi takki auki
Vaikka muutosneuvottelut olivat olleet Setämiehellä jo pitkään mielessä, ei hän silti ollut varautunut neuvotteluihin irtisanottavien nimilistaa pidemmälle. Hän lähtikin neuvotteluun ja organisaatiota uudistamaan hätäillen takki auki. Kympin Tyttö oli havahtunut tilanteeseen ja pyytämättä luonnostellut keskusteluiden pohjalta aikajanan, jolla muutokset voitaisiin saada maaliin asianmukaisesti.
Poistettuaan aikajanalta kohdat, jotka edellyttäisivät oikeisiin toimenpiteisiin sitoutumista, Setämies oli esitellyt sen henkilöstölle (antamatta siitä mitään kunniaa Kympin Tytölle). Tämän jälkeen suunnitelma oli unohtunut kaapin pohjalle. Onhan ketterä tilanteen mukaan eläminen (lue: impulsiivinen improvisointi) ennenkin toiminut oikein hyvin Setämiehen mielestä.
Aikajana jääkin lähes ainoaksi viestinnäksi muutosneuvotteluiden etenemisestä. Ihmiset kokevat olevansa pimennossa, mikä ei ainakaan vähennä heidän huoliaan. Kympin Tytön aloitteesta henkilöstöltä sentään kerätään kyselyllä huolia ja toiveita muutosneuvotteluihin liittyen. Hän myös tekee kyselyn tuloksista lyhyen diaesityksen Setämiehelle, joka kiireiden keskellä hädin tuskin edes silmäilee sitä läpi. Miksipä vaivautua? Setämies on jo tehnyt mielestään oleelliset päätökset ja luottaa ennemmin omaan intuitioonsa kuin henkilöstöönsä.
Teatteri
”Tervetuloa, aletaanpa vääntää kättä”, toivottaa Setämies luottamusvaltuutetun tervetulleeksi muutosneuvotteluiden kokoukseen, joka pidetään Setämiehen työhuoneessa. Setämies ja pöytäkirjaa pitävä HR-johtaja istuvat jo pöydän ääressä puvut päällä, kokouskeksit kauniissa rivissä. Luottamusvaltuutettu katsoo heitä hiukan tympääntyneen tyhjällä katseella, mielessään kuitenkin naiivi toivo, että neuvottelusta saataisiin edes jotakin hyvää irti.
”Vitsi, vitsi! Toivon, että voimme hoitaa neuvottelut tälläkin kertaa hyvässä hengessä vaikeasta tilanteesta huolimatta!” jatkaa Setämies, jonka kehonkielestä näkyy tilanteen vaikeus: hänellä on jaettavana vain kurjuutta, sillä hallituksen ja hänen bonustensa asettamat raamit ovat tiukat.
”Viimeksi oli puhe, että tällä kertaa keskustelisimme irtisanomisista”, avaa Setämies varsinaisen keskustelun.
”Poikkeuksellisen mittavat irtisanomiset tällä kertaa”, sanoo luottamusvaltuutettu. ”Toivon todella, että ihan ilmoitettuihin lukemiin ei mennä. Millä perusteella irtisanottavat aiotaan valita?”
”Tuotannollisin ja taloudellisin perustein”, vastaa HR-johtaja.
Luottamusvaltuutettu ei aivan saa peitettyä turhautumistaan ilmiselvään vastaukseen. ”Tietysti, mutta kun valitaan samoissa tehtävissä työskentelevien joukosta, niin miten irtisanottavat silloin valitaan?” tarkentaa luottamusvaltuutettu kysymystään.
”Esihenkilöt valitsevat ne, jotka suoriutuvat heikoimmin”, vastaa Setämies. ”Uskon, että ihmiset mieluummin menettävät heikoimman kuin vahvimman tiimiläisen.”
”Meillä on kentällä esihenkilöiden joukossa niin sanotusti ’melkoisia persoonia'”, toteaa luottamusvaltuutettu. ”Miten varmistamme, että heikoimmin suoriutuvat irtisanotaan eikä heitä, jotka ovat vaikkapa haastaneet esihenkilöään tai muuten joutuneet esihenkilön silmätikuksi?”
”Mittaamme työntekijöiden suoriutumista mahdollisimman objektiivisesti”, vastaa Setämies.
”Mutta eihän meillä ole vieläkään selkeitä suoriutumisen arvioinnin mittareita”, huomauttaa luottamusvaltuutettu turhautuneena. ”Kuinka voimme mitata objektiivisesti jotakin, mitä emme ole määritelleet?”
Setämies kiemurtelee tuolissaan. ”No, esihenkilöt tuntevat alaisensa ja osaavat arvioida heidän suoriutumistaan.”
Luottamusvaltuutettu harkitsee sanovansa pari suoraa sanaa, mutta antaa asian olla. ”Ehdotin viimeksi, että kaikille irtisanottaville tarjottaisiin muutosturvavalmennus ja työterveyshuolto ainakin 4 kk työsuhteen päättymisen jälkeen”, sanoo luottamusvaltuutettu. ”Onko tämä asia edennyt?”
”Valitettavasti emme voi tarjota enempää kuin laki ja työehtosopimus edellyttävät”, pahoittelee Setämies. ”Kustannukset ovat meille nyt kriittisiä. Haluaisin tarjota enemmän, mutta hallitus seuraa jokaista euroa.”
Keskustelu jatkuu vähemmän rakentavasti. Pian käy Setämiehen sivulauseesta ilmi, että osan irtisanottavista odotetaan työskentelevän irtisanomisaikansa loppuun asti. ”Oletteko tosissanne?” kysyy luottamusvaltuutettu silminnähden järkyttyneenä. Tällainen vaihtoehto ei edes käynyt hänen mielessään.
Neuvottelu päättyy näennäisen rakentavasti. Luottamusvaltuutettu poistuu huoneesta raivon, pettymyksen ja turhautumisen kalvaen hänen sisuksiaan. Setämies ja HR-johtaja katsovat toisiaan hiukan syyllisen näköisinä. ”No, nyt on ainakin tämä muodollisuus hoidettu pois alta”, toteaa Setämies.
Toimi näin!
Setämies:
- Luota ketterään tilanteen mukaan johtamisen taitoosi, äläkä suotta tuhlaa aikaasi valmistautumalla muutosneuvotteluiden ja organisaatiouudistusten kaltaisiin tilanteisiin etukäteen.
- Delegoi suunnittelu muille, mutta pidä huolta, että henkilöstölle viestityissä suunnitelmissa ei ole toimenpiteitä, jotka vaatisivat aitoa sitoutumista.
- Pidä huolta, että henkilöstö kokee tulleensa kuulluksi esim. henkilöstökyselyn avulla. Toimenpiteet henkilöstön kuulemisen pohjalta on toissijaista. Oleellista on luottaa omaan intuitioosi.
- Viestintä epäonnistuu aina paitsi sattumalta, joten ei kannata sotkea henkilöstön päätä turhalla muutosneuvotteluiden etenemisestä tiedottamisella.
- Muutosneuvotteluissa on oleellista varmistaa rakentavan ja ystävällisen mielikuvan syntyminen neuvotteluista. Vältä myönnytyksiä, joilla on kustannusvaikutuksia, mutta tee tarvittaessa näennäisiä myönnytyksiä näön vuoksi. Vetoa auktoriteettiin eli hallitukseen, kun et halua tehdä myönnytyksiä.
Kympin Tyttö:
- Ylisuorita entistä enemmän todistaaksesi arvosi. Uhraa terveytesi ja vapaa-aikasi.
- Tee pyytämättä Setämiehen työt hänen puolestaan.
- Odota turhaan kiitosta tai tunnustusta työstäsi.
Luottamusvaltuutettu:
- Valmistaudu neuvotteluihin huolella ja haasta Setämiestä, vaikka tiedätkin neuvottelun jäävän näytösluontoiseksi suoritukseksi.
